Tiukan syysflunssan hieman hellittäessä päätin kaivaa verkko-expertin analysaattorin laatikosta. Ajatuksena oli selvittää taloyhtiömme tarjoaman laajakaistapalvelun riittävyyttä perheeni tarpeisiin ammattilaisen työkaluilla. Tulokset olivatkin yllättäviä.
Pohdiskelin tarvitsenko lisää kapasiteettia (nopeutta) ja mihin sovellukseen? Kiinnostuksen kohde oli myös pilvipalveluiden siirtoviive (latenssi), joka eniten vaikuttaa sovelluksen nopeuteen ja käyttäjäkokemukseen. Simuloin ympäristöä perheen ollessa muualla kunnioittaakseni yksityisyyden suojaa.
Aloitin testaamisen varmistamalla, että kodin laajakaistayhteys ja paikallisverkko (LAN ja WiFi) toimivat moitteettomasti. Cisco kaapelimodeemi on “silta” moodissa ja ilman suodattimia, jolloin se ei muodostu pullonkaulaksi. Reitittimenä ja NAT laitteena toimii Fortinet UTM palomuuri laite, josta varmuuden vuoksi poistin kaikki haittaohjelma- ja muut suodattimet. Samalla poistin verkkoon mainostettavat palvelut varmistaakseni, että niihin ei kohdistu testin aikana ylimääräistä liikennettä. Tehokkaalla työasemalla ja SpeedTest ohjelmalla varmistin, että kokonaisuuden kapasiteetti toimii sovitusti. (Taloyhtiönetti 10Mbps).
Analysaattorina on Network TAP integroitu erikoismalli, joka kopioi kaiken liikenteen (myös virheet) ilman pakettihävikkiä. TAP asennettiin Cisco kaapeli modeemin ja Fortinet-palomuurin väliin. Kopioitu data talletettiin suoraan analysaattoriin. Analysaattoria viritellessäni huomasin, että liikennettä on itäiseen naapuriin, vaikka mitään sovellusta ei ollut käynnissä. Syyllinen löytyi nopeasti eli SpeedTest-ohjelma keskusteli omiaan, joten poistin sen välittömästi.
Testaamisen aloitin kytkemällä normaalin perheen perjantai illan arsenaalin, joka sisältää oletuksen, että paikalla on myös lasten kavereita.
- 1 x NetFlix sarja Samsung SmartTV (Kytketty kodin LAN/Cat6 verkkoon 100Mbps)
- 1 x HBO sarja toisella Samsung SmartTV (Kytketty kodin LAN/Cat6 verkkoon 100Mbps)
- 1 x Sonos langaton kaiutin ja Spotify musiikkia. (Sonos master LAN/Cat6 verkossa)
- 1 x iPhone 7 YouTube video (Apple 802.11ac WiFi)
- 1 x iPad YouTube video (Apple 802.11ac WiFi)
- 1 x MacBook YouTube musiikkivideo + Kauppalehden lukeminen samanaikaisesti (Apple 802.11ac WiFi)
Vaikka käytössä on vain 10/10Mbps taloyhtiölaajakaista on rehellisesti todettava, että kaikki ohjelmat toimivat täysin moitteettomasti. Ainoastaan viimeisenä päälle laitettu HBO sarjan käynnistyminen kesti hieman normaalia kauempaa.
Elokuvat ja Videot
Tiesin etukäteen, että harvoin sisältöviihde käyttää yli 5Mbps kaistaa. Pilvipalvelut eivät menesty, mikäli niiden kapasiteettitarve on suurempi kuin keskimäärin käytettävissä oleva kapasiteetti ja teknologia. NetFlix asettuikin 2,95Mbps tasolle peak kuorman ollessa 4,9Mbps, kun käytössä oli perjantain arsenaali. Yksitellen poistin laitteet käytöstä ja sammutin ne. Jäljelle jäi NetFlix, mutta kapasiteettia se ei haukannut lisää, vaikka sitä hyvin vapaana olikin. Päätin testin toteamalla, että 10/10Mbps riittää vallan mainiosti normaaliin perheen viihdekäyttöön. Mikäli haluaisin kaikkien sisältöjen osalta varmistaa teräväpiirron (HD) voisi 25/10Mbps liittymä olla paras laajakaista paketti meille.
Microsoft ja Google
Seuraavaksi halusin selvittää Microsoft OneDrive ja Google Dropbox kapasiteettitarpeen. Päätin kokeilla 500MB sekalaisten tiedostojen siirtämistä työasemastani kyseisiin palveluihin. Tiedostot sisältävät GoPro HERO videoita, Olympus kameran RAW valokuvia sekä sekalaisia PowerPoint, Excel ja Word tiedostoja. Käytössäni on sekä henkilökohtaiset, että yrityskäyttöön tarkoitetut kansiot molemmilta toimittajilta. Toinen näistä pilvijäteistä oli selvästi nopeampi, mutta yltäen vain 7Mbps peak nopeuteen. Nopeus saavutettiin, koska siirtoviive oli lyhyempi palvelimien ollessa lähempänä Helsinkiä. Myös Microsoft Skype ja Teams toimivat hyvin. Tässäkin totesin, että 10Mbps uplink nopeus riittää mainiosti normaaliin käyttöön. Erityistä hyötyä en saa nopeammasta liittymästä.
Halusin myös ymmärtää tyypillisen aamun käyttöprofiilin päivän Digi-lehtien lukemisessa. Aamu TV on myös päällä, mutta TV lähetys ei kuluta dataverkon kapasiteettia. Testin aikana tosin hiireni käyttö oli normaalia aktiivisempaa ja harvoin avaan videoita näin laajasti. Kauppalehden lukeminen selaimella käytti verkon kaistaa noin 1,2Mbps (peak) ja päivän näköislehden lataaminen 8,35Mbps (Peak). Helsingin sanomien sivusto sisältää enemmän videoita ja peak tulee jo lähelle liittymäni max. nopeutta päätyen 9,2Mbps. Molemmissa tapauksissa sisältö tulee CDN sisällönjakeluverkosta (välimuisti) siirtoviiveen kokonaisuuden ollessa noin 85 millisekuntia.
Siirtoviive (Latenssi)
Iltapäivällä siirryin tarkastelemaan päivän aikana käyttämiäni pilvipalveluita. Haluan ymmärtää latenssin (siirtoviiveen), koska sillä on suurin vaikutus sovelluksen nopeuteen ja käyttäjäkokemukseen. Yritysverkon laatuun kalibroituna analysaattori kuitenkin näyttää yleisen suorituskyvyn osalta kirkkaan punaisia varoitusvaloja. Seuraavat löytyvät analysaattorin TOP listalta: Microsoft Linkedin, O365, ja OneDrive Business (O365), Cisco Webex, Google Dropbox, Apple, Amazon, Twitter, NetFlix, HBO, YouTube. Lisäksi oli joitakin tunnettuja SSL ja CDN palveluita (mm Akamai) erikseen listattuna.
Otan tarkasteluun listalta ensimmäiset 23 palvelua. En halua laittaa palveluita paremmuusjärjestykseen, koska suurin osa palveluista toimii tarpeeseeni. Heikoimmillaan latenssi on 20,54 sekuntia (yli 20 000 millisekuntia). Listan paras on 11.52 millisekuntia. 13 heikointa palvelua eivät pääse lähellekään alle 1 sekunnin (eli alle 1000 millisekunnin) viivettä. Tässä on huomioitava, että kyseessä ei ole pelkästään verkon viive. Analysaattorini näyttää todellisen siirtoviiveen palvelimen ja työaseman pakettien aikaleimojen perusteella.
Yhteenveto ja ajatuksia
TV-viihteen tulevaisuuden 4K (UHD) lähetyksiin tarvitaan kapasiteettia enemmän. NetFlix suosittelee 25Mbps ja Amazon 15Mbps. Mikäli kapasiteettia on saatavissa vähemmän, videon laatua heikennetään automaattisesti. 4K sisältöä on vähän ja toistaiseksi meille riittää hyvin nykyinen teräväpiirto (HD). Tässäkin 25/10Mbps olisi hyvin perusteltu vaihtoehto liittymänopeudeksi lähitulevaisuteen.
Markkinassa puhutaan paljon 5G verkoista ja sen pienestä 1 millisekunnin siirtoviiveestä (Unohtaen mainita, että 3GPP standardin URLLC osuus valmistunee aikaisintaan 2021). Testin tuloksella voidaan hyvin todeta, että radioverkon latenssilla ei ole minkään valtakunnan merkitystä mainittujen pilvipalveluiden käytössä. Se on marginaalisen pieni osuus kokonaisuudesta käyttäjän sovelluksen ja palvelun tuottajan välillä. Samalla voi todeta, että taloyhtiölaajakaistan siirtoviiveessäkin olisi paljon optimoitavaa.
Laajakaistamarkkina ja markkinointi on Suomessa hyvin (portti) nopeus vetoinen sekä mobiilin että kiinteän laajakaistan osalta. Ajoittain myös oletetaan, että pilvipalveluiden yhä kasvaessa kasvaa myös (portti) nopeuksien tarve. Näin ei valitettavasti meillä ole, vaan juuri päinvastoin. Mitä kauemmaksi paikalliset palvelut siirtyvät ja siirtoviive kasvaa sitä vähemmän (portti) nopeutta voidaan hyödyntää. Olemme maailman laidalla.
Ehkä seuraavan flunssan kourissa testaan 5G liittymää vastaavasti ja vertaan taloyhtiölaajakaistaan. Sitä odotellessa.
Lue myös blokini sovelluksen optimoinnin testaamisesta: https://www.5feetnetworks.com/2019/06/04/iot-sovelluskehitys-ja-kayttajakokemuksen-simulointi-erilaisissa-verkoissa/
Lue myös blokini miksi ja mikä vaikuttaa sovelluksen nopeuteen: https://www.5feetnetworks.com/2019/06/24/ostitko-liikaa-verkon-kapasiteettia-sovelluksen-nopeus-on-kiinni-ihan-muusta/
Hannu Rokka, Senior Advisor
5Feet Networks Oy