Suomessa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tukemisesta veronmaksajien rahoilla saa monella niskakarvat pystyyn. Elinvoimaista Suomea pyritään tekohengittämään näin osana strategista kokonaisuutta. Väitän, että tämä ei ole kestävää kehitystä.

Vapaa-ajan harrastusten tukeminen verovaroilla velaksi

Julkisen talouden suunnitelman mukaan tukiohjelmaan varataan viisi miljoonaa euroa vuodelle 2021. Esitetyllä tuella nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin olisi tavoitteena saada noin 10 000 uutta kotitaloutta. Tällä hankkeella ei ole kovinkaan suurta merkitystä Suomen elinkeinoelämälle. Taustalla lienee jonkinlainen ajatus ”tasa-arvosta”. Sähköinen asiointi on mahdollistettava jokaiselle suomalaiselle. En kuitenkaan ymmärrä miksi veronmaksajien varoja tulee käyttää vapaa-ajan asuntojen tietoliikenneyhteyksien tukemiseen? Tilastokeskuksen mukaa vapaa-ajan asuntoja Suomessa on noin 800 000, joista kesämökkejä 500 00.  Suomi onkin tilastojen mukaan maailman mökkivaltaisin maa. Äänestäjien joukkoon kuuluu paljon veronmaksajia, mutta tasa-arvoa esitys ei edusta niille veronmaksajille, joilla vapaa-ajan asuntoja ei ole.

Laajakaistan kerskakulutus Suomessa

Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian mukaan Suomi tavoittelee viestintäyhteyksien kehittymistä vähintään Euroopan komission tavoitteiden mukaisesti. Sen mukaan vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä. Yhteyden nopeus on voitava kasvattaa yhteen gigabittiin (1000 Mbp/s) sekunnissa. Valitettavasti Suomen väestötiheys per km2 on pienuudessaan aivan omaa luokkaansa verrattuna Euroopan maihin. Tavoitteen vieminen maaliin osana hallituksen ”elinvoimainen Suomi” hanketta on tuskin realistinen, tai edes järkevä.

Samanaikaisesti hallituksen toinen esitys eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta sisältää seuraava toteamuksen. ”Valiokunta katsoo, että covid-19 -pandemia on osoittanut, että muun muassa etätyöskentelyn mahdollistaminen edellyttää riittävän nopeita internet-yhteyksiä ja katsoo, että yleispalvelunopeuden lisääminen voi edistää kansalaisten tasa-arvoisuutta palvelujen käyttäjinä ja tasavertaisina yhteiskunnan toimintaan osallistujina. Näin ollen valiokunta pitää yleispalvelunopeuden nostoa 5 Mbit/s nopeuteen tässä vaiheessa perusteltuna ja tarpeellisena sekä markkinakehityksen että käyttäjien tarpeiden kannalta arvioituna”.  Kansalaisten sähköiseen asiointiin tarvitaan siis vain 5 Mbit/s!

Etätyö ja nopeus määrittelyssä

Laajakaistamarkkinassa operaattoreiden tuotteistus on tehty viihdekäyttöön. Tämä ei tule esiin hallituksen ohjelmassa. Yhteydet (liittymät) ovat asymmetrisiä joten markkinoitu nopeus on vain toiseen suuntaan eli verkosta tilaajalle. 100 Mbps liittymällä voi katsoa samanaikaisesti kymmentä NetFlix teräväpiirtolähetystä, mutta hädin tuskin lähettää kymmentä osaa siitä.  Mikäli haluamme perustella laajakaistan rakentamisen päätöstä etätyöllä, tulisi liikenteen kulkea molempiin suuntaan yhtä jouhevasti. Etälääkäri ei siis voi olla vapaanajan asunnolla töitä tehdessään, mutta Amerikkalaisia sairaalasarjoja hän sen sijaan voi katsella mukavasti.  Sama koskee useita muitakin ammatteja. Ennen covid-19 pandemiaa työ tehtiin toimipisteissä, joissa on käytössä symmetriset yhteydet. Valitettavasti 5G ei tuo tähän ongelmaan muutosta. Päinvastoin, se korostaa entisestään eroa upload ja download välillä.

Pilvipalvelut määrittävät maksimi nopeudet – ei teleoperaattori

Työryhmissä on kuultu lukuisia tietoturvan ja tietoliikenteen asiantuntijoita. Varsinaiset palveluiden sisällön ja pilvipalveluiden alustatoimittajat loistavat poissaolollaan. Todellisuudessa päätös sovelluksen nopeudesta tehdään Euroopan ja US palvelukeskuksissa, sovellusten asetuksissa sekä lisensoinnilla. Sallittavat nopeudet on rajoitettu käyttäjä- ja päätelaitekohtaisesti usein kymmenesosaan Suomessa kuluttajille myytävistä liittymänopeuksista. Suomeen emme ole saaneet investointeina merkittäviä palvelukeskuksia ja Internet-palvelut tulevat jatkossakin kaukaa.

”1000Mbps laajakaistaliittymä on kuin rakentaisi Äänekosken omakotitaloon 6 metriä leveän ulko-oven ja väittäisi sen nopeuttavan matkantekoa Brysseliin”

Kestävä kehitys vai pakoputken paksuus?

Sovelluskehittäjän intressi on mahdollisimman pieni vaatimus tietoliikenteen kapasiteetille. Meillä ei olisi nykyisiä viihdepalveluita tai tehokkaita videoneuvottelupalveluita, mikäli ne vaatisivat edes 10 Mbps nopeuksia. Vastaavasti moottorivalmistajan intressi on mahdollisimman pieni polttoaineen kulutus, sähköä hyödyntävien laitteiden valmistajien tavoite on pieni sähkönkulutus. Mitä vähemmän ”tuote” kuluttaa, sitä vähemmän se rasittaa ympäristöä ja sitä paremmin se menestyy tulevaisuudessa. EU linjaus nopeasta laajakaistasta on kuin tehty dinosaurukselle, jossa pakoputken paksuus on menestyksen mittari. Jos haluamme luoda kestävän etätyökulttuurin, joka pystyy myös tuottamaan palveluita, olisi laajakaistamääritelmää hilattava asymmetrisestä symmetriseen suuntaan. Etätyöhön 20/20 Mbps olisi paljon parempi laajakaistaliittymä kuin 100/10 Mbps tai 1000/10 Mbps. Uutta laajakaista tuotteistusta odotellessa voimme palata pandemian rauhoittuessa toimistoihin, jossa työtä voidaan tehdä siihen tarkoitetuilla yhteyksillä.

 

Hannu Rokka, Senior advisor

5Feet Networks Oy