Suomessa taloyhtiöiden laajakaistamarkkinaa hallitsee kolme teleoperaattoria, joiden liiketoimintamalli on samankaltainen. Tämä on johtanut rajoitettuun ja identtiseen tarjontaan, josta asiakaslähtöisyys on kaukana. Paras taloyhtiölaajakaista tuleekin nyt uusilta ja pienemmiltä alan toimijoilta.

Taloyhtiölaajakaista ja sen ansaintalogiikka

Operaattori tuo taloyhtiön kellariin valokuituyhteyden sekä Ethernet-kytkimen veloituksetta tai kertamaksulla. Taloyhtiön osakkaat puolestaan maksavat laajakaistavastiketta, joka esimerkiksi meillä on 2,5 €/kk/huoneisto. Vastikkeeseen sisältyy 10 Mbps liittymänopeus per huoneisto. Lisäksi osakas hankkii päätelaitteen, joka maksaa noin 150–200 € kertamaksuna.

Operaattorin ansaintalogiikan kannalta keskeistä on huoneistokohtainen lisänopeuden myynti. Tavoitteena on myydä jokaisen huoneistoon mahdollisimman nopea liittymä. Tyypillisesti tarjonta lähtee 100 Mbps (10 €/kk lisämaksu) liittymänopeudesta päätyen 1000 Mbps (25 €/kk) nopeuteen. Tällä logiikalla operaattorin laajakaistan liikevaihto 50 huoneiston yhtiöstä on noin 1500 € – 15000 € vuodessa.

Maksan lisää ja saan tarvitsemaani lisänopeutta. Kuulostaa hyvältä, eikö? Väitän kuitenkin, että valtaosa asukkaista maksaa lisänopeudesta kykenemättä arvioimaan omaa todellista kapasiteetin tarvettaan.

Laajakaistan nopeutta nostetaan ja hinta tuplaantuu

Kotitalouteen tulee kirje, jossa kerrotaan laajakaistan nopeuden nostosta, jonka seurauksena kuukausimaksu nousee 50 %. Nopeuden nostoa perustellaan laitemäärien jatkuvalla kasvulla ja online-pelaamisen uusilla vaatimuksilla. Kuulostaa asiakaslähtöiseltä, mutta todellisuudessa taustalla on operaattorin laajakaistaliiketoiminnan liikevaihdon kasvun tyrehtyminen. Kasvua haetaan perusteluilla, jotka asiantuntijan näkökulmasta ovat varsin hataria.

Nopeus vs. siirretty datamäärä?

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että 10Mbps x huoneiston asukkaiden lukumäärä riittää 90 % kuluttajista paremmin kuin hyvin. Tätä voidaan peilata siirrettyyn datamäärään ja sen teoriaan.

On arvioitu, että Suomessa noin puolet kuluttajien käyttämästä datasta liikkuu mobiiliverkossa ja toinen puoli kiinteässä laajakaistaverkossa. Traficom raportin mukaan vuoden 2021 aikana Suomen mobiiliverkoissa siirtyi dataa 56 gigatavua (Gt) kuukaudessa asukasta kohden. Muutama prosentti kuluttajista käyttää 90Gt ja suurin osa 5Gt mediaanin ollessa 28Gt.

Huomiotta on jäänyt laskenta, kuinka nopea liittymä tarvitaan kyseisen datamäärän siirtämiseen?

  • 100Gt siirtämiseen 10 Mbps liittymällä kuluu 22 tuntia, 13 minuuttia
  • 100Gt siirtämiseen 100 Mbps liittymällä kuluu 2 tuntia ja 13 minuuttia
  • 100Gt siirtämiseen 1000 Mbps liittymällä kuluu 0 tuntia ja 13 minuuttia

Kuukaudessa on noin 700 tuntia, joten liittymän nopeus tuntuu kohtuuttoman suurelta huomioiden siirrettävä datamäärä? Pieninkin liittymänopeus hoitaa alle vuorokaudessa kuukauden tarpeen tehokäyttäjälle, joita siis on noin 2 % väestöstä.

Vertaamalla teoriaa 150Mbps mobiililaajakaistaliittymään ja yleisimpään 5Gt kuukausittaiseen kulutukseen, saa datamäärä 9000 kertaistua kunnes tarvitaan ”nopeampi” liittymä. Jääkin nähtäväksi onko Suomen hehkutettu nopeuteen perustuva hinnoittelu totta vai tarua?

Mainoslauseita ja myyntipuhetta

Laajakaistanopeuden tarvetta perustellaan operaattorien myyntiargumenteissa ja mainoksissa usein tarkoituksella vääristellen tai ammattitaidottomasti. Esimerkkinä  Netflix vaatimukset :

  • Laatuluokka HD/teräväpiirto: 5Mbps (downstream) vaatimus
  • Laatuluokka 4K/Ultra HD: 15Mbps (downstream) vaatimus

Virheellisellä päättelyllä päädytään seuraavaan yhtälöön:

Kahden teräväpiirto laatuisen elokuvan katsominen vaatii 5Mbps x 2 kpl = 10Mbps. Tähän päälle samaan aikaan lasten PlayStation peli Call of Duty 5Mbps =15Mbps.

Todellisuudessa kuitenkin suurin osa pilvipalveluiden tiedonsiirrosta on ”purskeista” (burst). Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi elokuvaa katseltaessa laajakaistaliittymän kapasiteetti ei ole jatkuvasti, vaan hyvin pienen osan ajasta. Käytännössä 10 Mbps eli taloyhtiön tarjoamalla perusnopeudella voidaan katsoa kolmea teräväpiirtoelokuvaa samanaikaisesti.

Vastaava teoria pätee lähes kaikkiin sovelluksiin. Esimerkiksi Web sivun lataamisen nopeus käyttäjälle ei parane yli 6Mbps nopeuden jälkeen. (riippumatta sivuston sisällöstä ja teknologiasta).

Burst vs Microburst

Mikropurske tapahtuu, kun suuri määrä purskedataa vastaanotetaan milli- tai mikrosekunneissa. Tyypilliset mikropurskeet kestävät 1–100 millisekuntia, joten hetkellinen purskeen datanopeus on kymmeniä tai satoja kertoja keskimääräiseen tiedonsiirtonopeuteen verrattuna. Yritysverkon aktiivilaitteet puskuroivat purskeet, jolloin paketteja ei tarvitse pudottaa ja uudelleen lähettää.

Paras asiakaskokemus vaatisi teoriassa suuren hetkellisen kapasiteetin (nopeuden) ja riittävän puskuroinnin. Mikropurskeiden analysointi kuuluu enemmän yritysverkkojen ja konesalien liikenteen optimointiin. Verkon analysointi on osoittanut, ettei Internet-liittymän kapasiteettia kannata rajoittaa pieniin paloihin.

Asiakaslähtöinen, paras taloyhtiölaajakaista olisikin valokuituun perustuva Internet-liittymä yrityksille, joka sallii vapaan mikropurske-tekniikan ilman huoneistokohtaisia rajoittimia. Sekuntiin mahtuu niin paljon mikropurskeita, että kaikki saisivat käytännössä maksimi nopeuden (1000Mbps) lähes aina sitä tarvitessaan.  Tämän lisäksi yritys Internet-liittymä on symmetrinen ja soveltuu siksi paljon paremmin etätyöhön tai tiedon siirtoon kodista pilveen.

Kenellä on paras taloyhtiölaajakaista palvelu?

Sanotaan, että uuden toimijan on menestyäkseen tultava vakiintuneeseen markkinaan uudella liiketoimintamallilla. Mitä enemmän toimija sekoittaa pakkaa asiakkaan hyväksi, sitä nopeammin markkinaosuutta voidaan kasvattaa. Pienet Internet-operaattorit ovatkin eturintamassa kehittämässä aidosti asiakaslähtöisiä palveluita.  Ne tarjoavat yritys Internet-liittymää ilman rajoituksia. Kokonaisuus on parempi taloyhtiön osakkaille ja sen asukkaille.

Suuretkin operaattorit saattavat taipua asiakkaan edun mukaisiin liittymiin, mutta kuten Talvisota elokuvassa eversti Laurila sanoi Neuvostoliiton armeijan itsemurhahyökkäyksen taktiikasta: Niillä on sellainen ohjesääntö. Ei ne saa sitä niin äkkiä muutettua.

 

Hannu Rokka, Senior Advisor

5Feet Networks Oy