Lukiessani Network World lehdestä Josh Fruhlinge artikkelia ”Mikä on MPLS ja miksi se ei ole vielä kuollut”, en malta olla kommentoimatta muutamaa toimialan kliseetä. Näitä vanhentuneita argumenttejä viljellään edelleen alan julkaisuissa ja b2b markkinointiviesteissä. Oikeampi kysymys olisi: Mikä on privaattiverkko ja miksi se ei ole jo kuollut?

E2E Quality of Service – Klisee No: 1

Private WAN (MPLS) yleisin myyntiargumentti (Internet VPN vastaan) on VoIP end-to-end laadunhallinnan väitetty tarve? Aluksi toten osallistuneeni juuri Teams-kokoukseseen Internet-verkon yli. Kaikilla osallistujilla oli kuluttajalaajakaista tai hotelli Internet. Välimatkaa oli suurimmillaan 9500 km. Äänen laatu oli täydellinen koko tunnin palaverin ajan. Olemme 15 vuotta käyttäneet Internet-puheluita kommunikoimiseen, jonka ei pitäisi olla mahdollista. Artikkelin VoIP ja QoS argumentti onkin klisee no 1.

Todellisuudessa Private WAN (MPLS) tarvitsee VoIP priorisoinnin (QoS), koska MPLS-verkon kapasiteetti ja nopeudet ovat vaatimattomia. Tätä tarvetta on korostanut Internet- ja pilvisiovellusten kasvanut liikennöinti, joka MPLS-verkossa on toteutettu keskitetysti (hub & spoke malli). Private WAN (MPLS) siis itse aiheuttaa ongelmansa.

MPLS kallis ja SD-WAN halpa – Klisee No: 2

Tämä on totta erityisesti pitkillä kansanvälisillä yhteyksillä. Monella maantieteellisellä alueella (kuten Nordic) hinnat ovat tulleet alas vuosien kovan kilpailun ja sääntelyn kautta. Euroopan markkinoille ei kannata tulla näin löysillä argumenteilla.

Toinen huomioitava asia on vertailun tarkkuus. Teknisesti tulisi verrata symmetristä business Internet liittymää + SLA sopimusta, joka saattaa olla jopa Private WAN (MPLS) kalliimpi. Vertailu tehdään liian usein kotiliittymään ja unohdetaan kalliin SD-WAN-laitteen leasing kustannukset, tietoturvaan liittyvät lisenssit, valvonta- ja varalaite-kustannukset yms. Verkon suunnittelussa on verrattava kokonaisratkaisun kustannuksia. Tämä hinta-argumentti on klisee no 2.

Covid-19 etätyöboomin jälkeen on todettava, että kodin asymetriset laajakaistaratkaisut ovat riittäneet hyvin. Se viimeistään todistaa QoS argumentin olevan epäkurantti. Tässä nousee samalla kyseenalaiseksi kannattaako etätoimiston kustannuksia rasittaa kahdennetuilla ja SLA-varmistetuilla Private WAN (MPLS) liittymillä? Etätyö on usein riittävä backup-ratkaisu.

Tarvitaanko SD-WAN tulevaisuudessa? – Klisee no 3

Private WAN (MPLS) on korvattavissa Private WAN (SD-WAN over Internet), mutta tärkeämpää on arkkitehtuurisuunnittelussa kysyä, tarvitaanko privaattiverkkoa, miksi ja kuinka kauan?

Viime kuukausien aikana olemme lukeneet tusinoittain kirjoituksia Gartner SSE määrittelystä ja sen suhteesta SASE:n. Osaa Cloud SASE toimittajista on arvosteltu, että heidän SSE ratkaisu on täysin sama kuin heidän SASE-ratkaisunsa ilman SD-WAN laitetta. Juuri näin. Tämä on luonnollinen kehitysvaihe SaaS siirtymisen loppuvaiheessa.

Kuinka moni CIO suunnittelee lokaalin, räätälöidyn, on-premise sovelluksen hankkimista, joka vaatii suoran IP-yhteyden työasemille?

Tällainen suunnitelma voisi olla yksi syy toteuttaa Private WAN-verkko. Markkina näyttää sen sijaan olevan edelleen matkalla kohti SaaS ja Native Cloud maailmaa. Sellainen arkkitehtuuri ei tarvitse SD-WAN, mutta SSE tarvitaan.

Sen sijaan yhdyn artikkelin väitteeseen, että Private WAN (MPLS) on vanha ja usean sukupolven takainen ratkaisu. Artikkeli myös kuvaa vahingossa Private WAN-verkon suurimman onjelman eli tietoturvan. Verkko ei oikeastaan tiedä mitä kuljettaa, miksi ja kenelle? Se on edelleen ”Linna – vallihauta” arkkitehtuuria. Sellaisella yritysverkolla ei ole tulevaisuutta turvallisessa digimaailmassa.  Tarvitaan jotain aivan muuta tai sitten SSE.

Relevantimpi kysymys uudelta CIO sukupolvelta onkin: ”Mikä on privaattiverkko ja miksi se ei ole jo kuollut?”

Onko privaattiverkko ja sen tarve klisee no:3?

 

Hannu Rokka, Senior advisor

5Feet Networks Oy