Verkkoautomaation ja sen luoman digitaalisen kaksosen taloudelliset hyödyt suuryritykselle ovat kiistattomat. Verkon ja palveluiden kokonaisuuden täydellinen näkymä, ongelmien ennakoitavuus sekä nopea ja automatisoitu vianselvitys parantavat asiantuntijoiden työhyvinvointia ja verkon laatua liiketoiminnalle. Digitaalinen kaksonen on IT-ulkoistajan vakuutus. Ratkaisu on silti harvoilla käytössä ja siihen on syynsä. Tarkastelen asiaa yritysjohdon näkökulmasta ulkoistuksen strategian osana.
Miksi automaation markkinointiviesti ei puhuttele?
Markkinointi verkkoautomaation ja sen luoman digitaalisen kaksosen hyödyistä keskittyy vianhallinnan automaatioon ja siinä saavutettaviin kustannussäästöihin. Miksi sellainen ei puhuttelee suuryrityksiä?
Suurin osa yrityksistä hankkii IT-infrastruktuurin palvelut ICT-palvelun tuottajilta ja teleoperaattoreilta. Sen lisäksi palveluita hankitaan yhä enemmän pilvestä SaaS-palveluna. Yritys ei tee ulkoistuksen jälkeen verkkolaitteiden tai palvelimien konfiguraation muutoshallintaa. Markkinaviesti verkkoautomaation hyödyistä ei siten ole relevantti yrityksille, jonka strategia on ulkoistus tai As-a-Service toimintamalli.
Verkkoratkaisujen tarjonta on siirtynyt laitekohtaisen konfiguraatiohallinnan sijasta keskitettyyn pilvipohjaiseen hallintakonsoliin. Pilvihallintakonsoli tarjoaa kohtuullisen hyvän näkymän ja hallinnan oletusarvoisesti. Mitä enemmän asiakas keskittää perusinfraansa tällaiseen kokonaisuuteen, sitä vähemmän erillisjärjestelmille koetaan tarvetta. Lähes kaikki modernit järjestelmät on myyty helpon hallinnan ja loistavien näkymien lupauksella.
Käyttöliittymä ei puhuttele ylintä IT- johtoa. Siihen se on aivan liian tekninen, jota verkon hallinta toki on. Yksittäisen vastuualueen hankinnasta ja seurannasta vastaavalle asiantuntijalle tai siiloissa työskentelevä tiimille kyseessä on ”taas yksi uusi järjestelmä”, joka vaatii koulutusta. Erilaisia järjestelmähankkeita on muutenkin riittävästi ja johdon prioriteeteissä verkkoautomaatio jää jalkoihin.
Verkkoautomaation hyödyt ulkoistajalle
Verkkoautomaatio sopii erinomaisesti suuryritykselle, jolla on käytössään kymmeniä tuhansia verkkolaitteita, SD-WAN, SDN, konesaleja ja/tai palvelininfraa hypervisoreineen sekä Azure™ ja/tai AWS™ private cloud ratkaisuja. Mitä heterogeenisempi ja laajempi verkkoympäristö, sitä enemmän digitaalisesta kaksosesta on hyötyä.
Tilannekuvaa tarvitaan yrityksen keskijohdossa riippumatta siitä, missä ja kenen toimesta hallintaa ja valvonta tehdään.
Verkkoautomaatio ja sen digitaalinen kaksonen palvelevat suuryrityksiä tehostaen palveluhallinnan, tietoturvan ja sen kehityksen johtamista. Tilannekuvaa yksityiskohtineen tarvitaan johtamiseen ja kehittämiseen. Listaan viisi yleisimmin käytettyä toimintoa, jotka säästäävät valtavasti aikaa ja resursseja eli rahaa.
Inventointi ja asset management syntyy automaattisesti ja täydellisenä. Se on reaaliaikainen sisältäen historiatiedon. Kokonaisuus tai jokin osa-alue voidaan listata hakutyökaluilla laitetyyppi, toimipiste ja/tai vendor-kohtaisesti. Inventoinnin tarkkuus on parempi ja verkkoautomaatio löytää jokaisen verkkoon luvattakin kytketyn laitteen ja sen sijainnin. Tieto voidaan synkronoida ServiceNow™ ja sen palvelupyyntöihin tai käyttää sellaisenaan. Totuus löytyy täältä.
Digitaalinen kaksonen tekee verkolle sen, minkä Google™ hakukone teki Internet-verkolle. Mitä tahansa kokonaisuuden johtaminen, auditointi tai kehittäminen tarvitsee arkkitehtuurin tai konfiguraatioiden osalta, on data helppo hakea ja esittää. Totuus löytyy täältä.
Muutoshallinnan johtamien. Verkkoautomaatiolla on hallussaan laitteiden konfiguraatiot ja niiden historia. On helppo listata tehdyt muutokset päivä, viikko tai kuukausikohtaisesti. ITIL muutoshallinnan kirjaamisen ulkopuolelle jäävät lukuisat asiantuntijoiden tekemät konfiguraatiomuutokset yksityiskohtineen. ”Meillä ei ole muutettu mitään” tai ”ei sen pitänyt vaikuttaa” ovat viikoittaisia selityksiä. Totuus löytyy täältä.
Sovellusten E2E polun valvonta ei onnistu ilman digitaalista kaksosta. Verkot ovat reititykseltään asymmetrisia. Asiantuntijoiden de-facto työkalu traceroute esittää vain osan L3-tasosta (ei L2 tasoa) ja paluureitti jää arvoitukseksi. Muutoshallinta, verkon laajentaminen ja käyttökatkot muuttavat valitettavan usein aktiivista reittiä työasemalta sovellukselle. Digitaalinen kaksonen näyttää yksittäisen sovelluksen todellisen polun perustuen laitteiden konfiguraatioon, nyt, eilen tai viime viikolla. Totuus löytyy täältä.
Dokumentointi ja Visio™-kuvat verkosta luodaan ja ylläpidetään automaattisesti. Dynaaminen dokumentointi ja verkkokartta, johon poimitaan tarkastelun kohteena oleva kokonaisuus yksityiskohtineen, palvelee paremmin. Manuaalinen dokumentaatio on harvoin ajan tasalla ja piirretty kaavio operatiiviseen toimintaan soveltumaton. Totuus löytyy täältä.
Digitaalisen kaksosen riski on paljastuva totuus
Teknisiä riskejä ylläkuvatun toimintojen käyttöönotto ei sisällä. Järjestelmällä ei tarvitse olla muutoshallinnan oikeuksia verkon laitteisin ja palveluihin. Järjestelmä ei siten vaikuta verkon toimintaan. Se ei myöskään kuormita verkkoa, kuten monet verkonhallinnan ratkaisut. Se on ”vain” tarkka kopio ja digitaalinen kaksonen verkostasi palveluineen.
Järjestelmä toteutetaan oletusarvoisesti on-premise ratkaisuna. Se ei tarvitse toimiakseen Internet-yhteyttä. Pääsynhallinta ja näkymät perustuvat rooleihin ja vahvaan tunnistamiseen.
Totuus verkon konfiguroinnista ja todellisuudesta tuo varmasti esille riskejä liiketoiminnan jatkuvuuden hallintaan. Kehityksen johtamisen ja riskien pienentämisen se kuitenkin mahdollistaa ilman superasiantuntijuutta. Vastuu liiketoiminnan jatkuvuudesta on yrityksellä itsellään SLA-sopimuksesta huolimatta. Digitaalinen kaksonen on IT-ulkoistajan vakuutus.
Hannu Rokka, Senior Advisor
5Feet Networks Ot