Generatiivinen tekoäly on noussut viime vuosien kuumimmaksi teknologiatrendiksi. ChatGPT, Copilot ja muut palvelut lupaavat mullistaa työnteon – mutta niiden taustalla tapahtuu vähemmän näkyvä vallankumous: valtava kapasiteettikilpa datakeskusten rakentamisessa. Sijoittajalle on tärkeää ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa käytännössä: energiaa, rahaa ja riskejä. Onko AI-kupla ja kuka kantaa konesalien investointiriskit?
1. Konesalien energiankulutus – Olkiluodon kokoluokka
Esimerkkinä OpenAI:n ja Oraclen välinen 300 miljardin USD sopimus koskee Yhdysvaltoihin rakennettavia Stargate-datakeskuksia. Sopimuksen mittaluokka on noin 4,5 gigawattia jatkuvaa kapasiteettia – yhtä paljon kuin neljä miljoonaa kotitaloutta kuluttaa sähköä.
Vertailun vuoksi: Olkiluoto 3 -ydinvoimala tuottaa noin 1,6 GW sähköä. Pelkkä Oraclen kanssa tehty kapasiteettisopimus vastaa siis lähes kolmea Olkiluotoa – ja se kattaa vain USA:n tarpeet.
Lisäksi OpenAI rakentaa rinnakkaisia Stargate-hankkeita muualla maailmassa:
- Norja (Kvandal, Narvik): 230 MW aloitus, laajennettavissa 520 MW, täysin vesivoimalla,
- UK (Stargate UK): miljardiluokan AI-superklusteri, yhteistyössä Nvidian ja Microsoftin kanssa.
- Yhdistyneet arabiemiirikunnat (Stargate UAE): alueellinen AI-hub, kapasiteetti satoja megawatteja.
Yhdessä nämä hankkeet voisivat kuluttaa jopa 50–55 TWh sähköä vuodessa – noin 10–12 % koko maailman nykyisestä datakeskusten sähkönkulutuksesta.
2. Riskirahoitus – amerikkalainen malli äärimmilleen
OpenAI:n liikevaihto on arviolta 3–4 miljardia dollaria vuodessa. Oraclen kapasiteettipalvelun sopimus taas on noin 60 miljardia dollaria vuodessa – yli kymmenkertainen suhteessa yhtiön nykyisiin tuloihin.
Tämä on mahdollista vain, koska Yhdysvalloissa pääomamarkkinat ovat valmiita rahoittamaan valtavia hankkeita epäselvästä tulevaisuudesta huolimatta. Microsoftin, SoftBankin ja Oraclen kaltaiset sijoittajat kantavat taloudellista riskiä sillä oletuksella, että tekoälystä tulee seuraava internetin kaltainen infrastruktuuri.
Eurooppalaiselle sijoittajalle tämä kertoo kaksi asiaa:
Pääomamarkkinoiden syvyys ratkaisee. USA:ssa yksittäinen teknologiayhtiö voi kerätä kymmenien miljardien dollarien riskipääomakierroksia. Euroopassa suurimmat VC-kierrokset ovat tyypillisesti satoja miljoonia, hyvin harvoin miljardiluokkaa. Tämä ero tekee Oraclen ja OpenAI:n kaltaisista sopimuksista mahdollisia vain USA:ssa.
Sijoittaja Euroopassa pääsee mukaan välillisesti, esimerkiksi energiayhtiöiden, laitevalmistajien (Nvidia, AMD) tai infrastruktuurikumppaneiden kautta – ei välttämättä itse palvelutuottajiin. Samalla on huomattava, että mm Nvidia kertoo neuvottelevan Open AI 100 miljardin USD rahoituksesta varmistaakseen toimittajan roolin.
Kuka kantaa AI-kupla riskin?
- USA (Oracle): Sopimus on käytännössä kapasiteettivuokrasopimus. Oracle rakentaa ja omistaa datakeskukset, OpenAI sitoutuu ostamaan kapasiteettia. → Pääomariski on Oraclella. Mm Moody’s on varoittanut, että Oracle kantaa suurimman taloudellisen riskin. Lisäksi on esitetty epäilyjä, että SoftBank ja muilla rahoittajilla on resursseja tämän kokoluokan hankkeisiin. Tämä on yksi historian suurimmista yksittäisistä riskirahoitushankkeista.
- Norja (Nscale + Aker ASA): Rakentamisen ja omistamisen riski on norjalaisilla kumppaneilla. OpenAI on vuokralainen.
- UK (Nscale, Microsoft, Nvidia): Riskit jakautuvat teknologiajättien ja paikallisten sijoittajien kesken. OpenAI käyttää kapasiteettia, mutta ei kanna suurinta pääomariskiä.
- UAE: Pääomariski on paikallisilla valtionyhtiöillä ja sijoittajilla, OpenAI tuo kysynnän ja teknologiaosaamisen.
Tämä tarkoittaa, että OpenAI minimoi omia investointejaan, mutta sitoutuu pitkäaikaisiin käyttövelvoitteisiin. Jos tekoälymarkkina sakkaa, koko rahoitusmallin uskotaan horjuvan.
3. Kuplariski – mitä jos tekoäly ei lunastakaan lupauksia?
AI-markkina muistuttaa monella tapaa 2000-luvun alun IT-kuplaa (DotCom kupla). Arvostukset, kasvuoletukset ja investointisuunnitelmat perustuvat usein visioihin, ei varmaan kassavirtaan. DotCom kuplassa NASDAQ arvosta katosi noin 75% ja oli enemmän ”rahan katoamista pörssissä”. AI-kupla on paljon suurempi kokoluokaltaan, ja sen seuraukset näkyvät myös energiainfrassa.
Mitä tapahtuu, jos AI-kupla puhkeaa?
Konesaleja ei voi purkaa samalla tavalla kuin digitaalista palvelua. Ne jäävät fyysiseksi omaisuudeksi. Infrastruktuuri voidaan kuitenkin valjastaa muihin tarkoituksiin (pilvipalvelut, HPC, tietoturva, kvanttisimulointi). Jos kapasiteettia jää käyttämättä, seurauksena on ylitarjontaa. Tämä laskee pilvipalveluiden ja laskennan hintoja, mikä taas voi vauhdittaa uusien SaaS-palveluiden syntyä. Heti kuplan puhkeamisen jälkeen syntyy myös ylitarjontaa energiakapasiteetista → investoinnit eivät tuota odotettua kassavirtaa. Tämä voi johtaa paineeseen laskea hintoja joka on hyvä uutinen uusille kuluttajille, huonompi energiayhtiöille ja sijoittajille, jotka laskivat AI-kysynnän varaan. Samoin loppuu hukkalämmön tuotanto, joka on korvattava muilla tuotantomenetelmillä.
Toisin sanoen: kuplan puhkeaminen ei tuhoa arvoa kokonaan, vaan siirtää sen uusille voittajille, jotka osaavat hyödyntää edullista infraa nopeasti.
Yhteenveto sijoittajalle
Energia on uusi pullonkaula ainakin lyhyellä aikavälillä. Pelkästään OpenAI:n hankkeet voisivat kuluttaa jopa 10 % maailman datakeskusten nykyisestä sähkönkulutuksesta.
Riskirahoitus kantaa hankkeita, jotka ovat taloudellisesti epäsuhteessa nykyiseen liikevaihtoon. USA:ssa miljardiluokan kierrokset ovat arkipäivää, Euroopassa päästään tyypillisesti vain satoihin miljooniin.
Pääomariski vaihtelee maittain. USA:ssa Oracle kantaa rakentamisen (pääoman) riskin, muualla riskit ovat paikallisilla kumppaneilla. OpenAI toimii vuokralaisena, jonka velvoite on käyttää ja maksaa kapasiteetista.
Kuplariski on todellinen. Jos tekoäly ei tuota odotettua arvoa, OpenAI:lla (kuten muillakin AI toimijoilla) on liikaa käyttövelvoitteita suhteessa kysyntään.
Sijoittajalle viesti on selvä: AI-infrastruktuuri (AI-kupla) on sekä valtava mahdollisuus että systemaattinen riski. Riittää, kun on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Se taitaa olla meille Eurooppalaisille ainoa paikka suurten maailmassa.
Hannu Rokka, Senior Advisor