Euroopassa on tehty merkittävä linjaus. RSPG:n (draft) suosituksen mukaan suurin osa ylemmästä 6 GHz:n kaistasta ollaan varaamassa mobiiliverkoille, ja vain pieni osa jätetään avoimeksi myöhempää päätöstä varten. Tämä päättää pitkään jatkuneen keskustelun siitä, pitäisikö taajuus antaa Wi-Fi-teknologioille vai tuleville 6G-verkkoille. EU taistelu 6 GHz:n taajuuskaistasta – mikä muuttuu blogi analysoi. Kyse ei ole vain radiosuunnittelusta – vaan siitä, missä tulevaisuuden palveluinnovaatio syntyy.
Mitä muu maailma tekee?
Globaalissa mittakaavassa 6 GHz on jakautunut kolmeen leiriin:
- USA ja Kanada on avannut koko kaistan lisensoimattomaksi → Wi-Fi:n käyttöön
- Noin 10 muuta maata on avannut koko kaistan lisensoimattomaksi → Wi-Fi:n käyttöön
- Kiina ajaa kaistaa mobiiliverkkojen käyttöön
Monet maat, kuten Intia, ovat hybridimallin kannalla - EU valitsee nyt polun näiden kahden ääripään välistä.
Wi-Fi-leirille: mistä he jäävät paitsi?
Wi-Fi-ekosysteemi on ollut viimeisen 20 vuoden suurin innovaatioita mahdollistava infrastruktuuri.
Jos mietitään, mistä kuluttajien ja yritysten arkea muuttaneet palvelut ovat syntyneet, lista näyttää tältä:
- Netflix → video-on-demandin läpimurto
- YouTube, TikTok → sisällöntuotanto ja jakelu
- Spotify → musiikin striimaus
- WhatsApp, Messenger → viestintä
- Teams, Zoom → etätyön peruspilari
- Steam, PlayStation Network, pelialustat → pelipalvelut
- IoT ja älykoti → sisäverkkojen kasvu
Valtaosa näistä ei syntynyt mobiiliverkon päälle, vaan avoimeen verkko (Wi-Fi)-ympäristöön – koska se on paikka, jossa innovointi tapahtuu: halvalla, nopeasti, ilman operaattorisopimuksia, globaaleilla laitevolyymeillä, siellä, missä ihmiset fyysisesti käyttävät dataa (kodit, toimistot, kampukset). Cellular-verkoilla on tärkeä rooli peitossa, mobiililiikkuvuudessa ja kriittisessä infrastruktuurissa, mutta ne eivät historiallisesti ole olleet palveluinnovaatioiden lähde.
USA:n ja kymmenen muun maan avattua koko 6 GHz:n lisensoimattomaksi, on odotettavissa, että uudet sisätilojen palveluinnovaatiot syntyvät nimenomaan Wi-Fi-ekosysteemissä. Eurooppa riskeeraa jäävänsä tämän aallon ulkopuolelle. EU avasi noin puolet tuosta kapasiteetista WiFi-verkoille, joka toki on merkittävä laajennus 15 vuoteen ja suurelta osin vielä hyödyntämättä.
Cellular-leirille: mitä he voittavat?
Mobiiliverkot saavat 6G-aikakaudelle:
- Lisää kapasiteettia
- Paremman mahdollisuuden rakentaa teollisia ja viranomaisverkkoja
- Strategisen edun Euroopan teknologiasektorille
- Kilpailukykyisen asetelman Kiinaa ja Intiaa vastaan
Nämä ovat tärkeitä infrastruktuurihyötyjä, mutta ne eivät suoraan johda uusiin kuluttajapalveluihin – ainakaan nopeasti.
Kuka maksaa seuraavan kierroksen?
Upper 6 GHz:n antaminen mobiilikäyttöön aiheuttaa operaattoreille uuden investointiaallon: uudet laitteet, uudet tukiasemat, uuden sukupolven päätelaitteet ja osin tiheämpi verkko Tämä muistuttaa 4G → 5G -siirtymää, joka ei tuonut odotettuja taloudellisia hyötyjä tai palveluita.
On perusteltua kysyä: Kestääkö operaattorien kassavirta toisen samanlaisen investointikierroksen, kun 5G ei realisoinut lupauksiaan?
4G → 5G: hyvät verkot, mutta heikot palveluinnovaatiot
5G:n lupaukset – autonomiset autot, XR-massatoteutus, ultraalhaisen viiveen sovellukset – eivät toteutuneet. Lopputulos oli pitkälti: Hieman paremmat nopeudet, enemmän kapasiteettia, sama ARPU, vähän uusia palveluja.
Ja juuri palvelut ovat ne, jotka muuttavat käyttäjien arkea ja luovat talouskasvua.
Nyt 6G-visioissa kuullaan samoja kaikuja, mutta AI on uusi mauste. Monet 6G-palveluennusteet ovat AI-toimijoiden (esim. NVIDIA) tuottamia – eli tahojen, joilla on intressi kasvattaa laskentatarvetta. Tämä herättää kysymyksen:
Ovatko 6G-visiot aidosti markkinalähtöisiä, vai toistaako ala 5G-hypeä uuden termin alla?
Kummassa syntyy enemmän palveluinnovaatioita – Wi-Fi (avoin) vai cellular (suljettu)?
Tämä on koko keskustelun ydin.
Wi-Fi-maailmassa:
• Syntyy nopeita, kuluttaja- ja yrityslähtöisiä innovaatioita
• Kynnys kokeiluun on matala
• USA vetää globaalia laite- ja sovellusekosysteemiä
• Pienet yritykset ja start-upit voivat innovoida ilman operaattoreita
Johtopäätös on, ett’ todennäköisesti enemmän palveluinnovaatioita syntyy Wi-Fi-puolella, kuten on nähty Netflixin, Spotifyn, WhatsAppin, TikTokin, Zoomin ja muiden kohdalla. USA tulee johtamaan tätä.
Cellular-maailmassa:
• Syntyy suuria mutta harvempia innovaatioita (lähinnä infrastruktuuri-innovaatioita)
• Pitkät investointisyklit
• Palvelut eivät suoraan muuta kuluttajien arkea
Johtopäätös: Cellular tuo strategista infrastruktuuriarvoa, mutta ei yhtä laajaa palveluinnovaatioiden kirjoa.
Lopullinen pohdinta
Jos Euroopan tavoite on:
- Rakentaa vahvaa teollista 6G-ekosysteemiä → mobiiliverkot tarvitsevat upper 6 GHz:n
- Synnyttää uusia, arkea muuttavia palveluinnovaatioita → Wi-Fi olisi vahvempi valinta
USA:n avattua koko kaistan lisensoimattomaksi, palveluinnovaatioiden painopiste on siirtymässä yhä enemmän Wi-Fi-kehitykseen. Eurooppa voi siis päätyä tilanteeseen, jossa sillä on teknisesti erinomaiset 6G-verkot, mutta palveluinnovaatio tapahtuu muualla. Tämän seurauksena palaamme todennäköisesti taas vaatimuksiin, että sisällöntuottajien tulisi maksaa osansa mobiiliverkoista. Tätä keskustelua on jo käyty EU:ssa ‘fair share’ -mallin nimellä, jossa suuret sisältö- ja alustatoimijat velvoitettaisiin osallistumaan verkkojen rahoittamiseen.”
Siksi 6 GHz -päätös ei ole vain taajuustekninen – se on päätös siitä, minkälaisessa ympäristössä Euroopan tulevaisuuden palvelut syntyvät.
Painottuuko EU:ssa Cellular-teollisuuden suojeleminen palveluinnovaatioiden sijaan?
Vaikka EU:n virallinen linja korostaa “tasapainoa”, “digitaalista suvereniteettia” ja “infrastruktuurin kehittämistä”, käytännössä 6 GHz -päätös näyttää vahvasti siltä, että cellular-teollisuuden intressejä suojellaan enemmän kuin palveluinnovaatioiden ekosysteemiä. Eurooppalaisten operaattorien taloudellinen tilanne on ollut jo pitkään paineessa, ja EU on korostanut useissa yhteyksissä, että verkkojen rakentaminen ja 5G/6G-investoinnit edellyttävät “taloudellisesti kestäviä operaattoreita”. Tämä on lähellä teollisuuspolitiikkaa: halutaan varmistaa, että eurooppalaisilla verkko- ja laitevalmistajilla on tulevaisuudessa kilpailukykyä Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalla.
Samanaikaisesti palveluinnovaatiot – Netflix, Spotify, WhatsApp, TikTok, Teams, Zoom ja suuri osa modernista digitaalisesta palvelutaloudesta – eivät syntyneet mobiiliverkkojen lupauksista, vaan Wi-Fi:n, pilven ja internetin avoimessa ympäristössä. Kun Yhdysvallat on avannut koko 6 GHz:n lisensoimattomaksi ja luonut valtavan markkina-alustan Wi-Fi-pohjaisille innovaatioille, Eurooppa on nyt tilanteessa, jossa päätös painottaa infrastruktuuria ja operaattoreita voi samalla heikentää edellytyksiä palveluinnovaatioiden syntymiselle.
Toisin sanoen: vaikka tarkoitus ei välttämättä ole “valita puolia”, käytännön vaikutus on, että EU:n spektripolitiikka tukee enemmän cellular-teollisuuden vakautta kuin niitä ketteriä innovaatioita, joista digitaalinen arvo syntyy. EU taistelu 6 GHz:n taajuuskaistasta odottaa lopullista päätöstä.
Hannu Rokka, Senior Advisor