Muutama viikko sitten saimme lukea valtakunnallisesta mediasta uutisen, että ”Suomi on jäänyt jälkeen 5G toteutuksissa. Yritysten tulisi välittömästi käynnistää siihen liittyvä kehitystyö”. Uutinen viittasi Nokian omaan markkinatutkimukseen, jossa on piirteitä kilpailija Ericssonin erittäin taitavasta markkinoinnista.
Itse tehty markkinatutkimus – uhka ja mahdollisuus
Markkinatutkimukimuksissa suurelle yleisölle maalataan kuvaa biljoonien ja nyt jo triljoonien liiketoimintamahdollisuuksista. Samalla asetetaan uhkakuvia, jossa mahdollisuuden hukkaava yritys putoaa kelkasta ilman 5G investointeja. Loppusilauksena tutkimuksen kohderyhmälle eli yrityspäättäjille annettu viesti on, että ”muut ovat jo menossa”. Tämä saa liikkeelle jo maan hallituksenkin.
Olen harvoin lukenut niin uskomatonta teknologiamarkkinointijargonia yhdessä paperissa ja ihastellut täydellisiä tilastograafeja, kuin tässä. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat IT-alan teknologian lyhenteet ja niiden oletettu potentiaali muodostavat täydellisen harmonian. Tarina puree insinöörivetoiseen ostajakuntaan. Ekonomeille puolestaan näytetään laskelmat, jotka puoltavat investointihankkeissa etenemistä. Poliittisten valtaapitävienkin on mukava nojata mahtavaan tulevaisuuteen; perustuuhan hallituksen budjetti puhtaasti sille olettamalle, että talous kasvaa.
Pandemia muutti velat saataviksi
Mielenkiintoista on, että tulevaisuuskin näyttää merkittävästi parantuneen Covid-19 -epidemian takia. Olemme kuulleet huikeita ennustuksia 5G osalta aikaisemminkin, mutta nythän se vasta onni potkaisikin. Enää odotellaan pörssitiedotteita huikeasta kasvusta.
Kenelle pajunköyttä syötetään?
Pahoittelen blogin sarkasmia, mutta markkinat (asiakkaat) ovat pettyneet näiden lupausten osalta kerta toisensa jälkeen. Vastaavalla markkinointitutkimusmenetelmällä Ericssonin pääjohtaja (Hans Vestburg) 2009 ennusti 50 miljardin IoT-liittymän tasoa vuonna 2020. Siitä ovat ennusteet vuosittain ropisseet alas joitakin tuhansia prosentteja. Valitettavasti Suomessa mobiililiittymien kasvu loppui 8 vuotta sitten. 2019 määrät jo kääntyivät laskuun. Ericsson sitä vastoin tekee historian parasta tulostaan.
Kuka lupaa ja kuka lunastaa?
Tutkimuksessa viitataan mm US ja Etelä-Korean nopeuteen aloittaa 5G investoinnit ja innovaatiot. Näiden maiden 5G verkkojen mittaukset ovat osoittaneet laadun olevan 4G verkkoja heikomman. 5G markkinoinnissa teknologian valmistaja luo markkinaodotuksen ja antaa lupauksen, mutta operaattori ei sitä lunasta.
Jos 5G radiotekniikka niin paljon 4G:tä parempi, niin miksi asiakkaan ja operaattorin välisessä liittymäsopimuksissa on vaihteluväli 10 Mbps – 1000Mbps? Jos siirtoviive (latenssi) on niin äärettömän pieni ja keskeinen argumentti, niin miksi sopimuksessa ei ole mitään mainintaa siitä?
Höynäytetyt mobiilimannekiinit esittelevät 1000 Mbps nopeuksia. Ainoa ongelma on se, ettei heiltä löydy yhtään sovellusta, joka hyödyntää edes 3 % tuosta. Ylimääräistä rahaa näyttää olevan taloustilanteesta tuolimatta.
Missä viipyvät 5G innovaatiot ja mikä niiden merkitys on?
Vaativien liiketoimintaratkaisujen tai terveydelle kriittisten palveluiden rakentaminen edellyttäisi verkoilta kiinteän verkon varmuutta päästä päähän. Kuka haluaa etäkirurgin vastaanotolle tai uhkaavaan autojen ketjukolaritilanteeseen juuri silloin, kun jaetun verkon laatulupaus sattuu olemaan operaattorin lupaamalla minimitasolla? Kenen vastuulla ja rahoilla tällainen B2B-palvelu voidaan toteuttaa ja kuka sen riskin uskaltaa kantaa? Kannattaako innovaatiota edes sitoa yksittäiseen verkkoteknologiaan?
2019 kirjoitin suomalaisten teollisuuden edustajien kritiikistä 5G teknolgiaa kohtaan. Teollisuuden edustajien palautteessa loisti kaksi tärkeää asiaa. Ensinnäkin 5G tutkimusten business case laskenta oli hyvin hataralla pohjalla ja lähes kaikki ratkaisut olivat tehtävissä jo vakiintuneella verkkoteknologialla. Toiseksi, Suomessa on vain kourallinen suuryrityksiä, joilla on mahdollisuuksia merkittäviin kehityspanostuksiin ja innovaatioiden skaalaamiseen. 50 % viennistämme perustuu tuotealueisiin, joissa tekoäly ja ehkä reunalaskenta ovat hyödynnettävissä, mutta mihin ihmeessä se 5G:tä tarvitsee?
Hienoa kuitenkin, että tutkimuksen mukaan triljoonien eurojen aarre odottaa meitä kaikkia – silloinhan saamme Suomen verotulot takaisin vuoden 2007 tasolle. Covid-19 olikin onnenpotku ja voimme huoletta velkaantua lisää visioimalla upeaa älykästä digitaalista tulevaisuuttamme. Hyvältähän tämä näyttää
Hannu Rokka, Senior Advisor
5Feet Networks Oy